perjantai 5. elokuuta 2011

Oppipojasta artistiksi.

Oletko haaveillut aina tatuoitsijan urasta? Piirrellyt pieniä kissoja pulpettiin, raapustellut hiilen palalla kallioon suuria unelmia ja haaveita? Oletko ottanut tatuointeja, joita olet ihaillut ja toivonut ja miettinyt, että vielä minä joskus tatuoin kuin tuo. Kun perusasiat on kunnossa, kynä pysyy kädessä, olet sosiaalinen ja tiedät, miten varjo lankeaa auringon paistaessa yläpuoleltasi. Kuinka perhosen siiveniskusta voi tehdä elävän ja kuinka tiikerin silmät saadaan hehkumaan suuria tunteita, voit taputtaa itseäsi olkapäälle ja tehdä asialle jotakin. Piirtäminen, se on toiaankin taitolaji, lahja, jonka olet saanut ja kun taidon omistaa, sitä voi aina kehittää. Oppipojaksi tuleminen voi siis olla juuri sinun juttusi. Älä koskaan pelkää kysyä neuvoa, oli se sitten tutulta tai tuntemattomalta. Tatuoitsijaksi tuleminen ei ole elokuvaa vaan pelkkää todellisuutta. Se on rankkaa työtä ja ikuista täydellisyyden tavoittelemista. Et ikinä opi liikaa, et edes tarpeeksi, vaan sisälläsi pitää palaa oppimisen liekki nöyränä ja vahvana.

Three-year-old Welsh girl is becoming the world’s
youngest tattoo artist, putting Hit-Girl from
 “Kick-Ass” to shame on little girl badass points.
She was trained to use an ink gun by her 36-year-old
father.  (Daily Mail: World’s Youngest Tattoo Artist)
Oppipojan paikkaa voit aina hakea. Voit kysyä naapuristudion takapihalla tupakkaa käärivältä  artistilta neuvoa ja aina tiedustella josko pääsisit juuri kyseisen studion oppipojan paikan täyttämään. Joillakin saattaa kiintiö olla täynnä, joillakin ei aina aika riitä, mutta usein, melkeimpä aina, saat apua. Oli se sitten harjoittelupaikka tai neuvo, joka on syytä laittaa pieneen kirjaan muistiin elämän varrelle. Oppipojaksikin pitää tulla. Pitää olla ahkera ja kiinnostunut. Valmis myös auttamaan illan pikkutunneilla, juosta turhilla asioilla ja ymmärtää, ettei sinua yksinkertaisesti voida, saatikaan haluta, lyödä asiakastiskille kuvia leimailemaan ja hakkaamaan tietämättä millainen sinä olet ja millaiset taidot sinä omaat. Vaikka paperinpalassa olisi Mona Lisa, ei se tarkoita miten osaat tatuoida. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voi olla, että urasi etenee ja löydät itsesi naputtelemassa suttuisia kuvia siannahkaan takahuoneen loisteputken alta. Mutta älä vähättele, jo tämä askel on kohti sitä, mistä olet haaveillut. Joskus oppipoikana työskentely voi kestää kuukausia, joskus vuosia. Se riippuu sinusta, taidoistasi ja siitä, kuinka nopeasti kehityt. Se riippuu myös liikkeestä, työtarpeesta ja siitä, millaisen kuvan heille annat itsestäsi ja miten he sinut näkevät. Särmikkäät artistit ovat joka tapauksessa ihmisiä ja ala on täysvaltaisesti asiakaspalveluammattia, joten jos et tiedä miten työskennellä ihmisten kanssa, kannattaa hakeutua lähitelakan sorvaajien taukotiloihin tiedustelemaan mahdollista siivoojan paikkaa.

Vaikka välillä tuntuu, ettei minusta ole tähän, en osaa piirtää enkä tiedä alasta oikein mitään, älä luovuta. Unelmat on tehty tavoiteltaviksi ja vain heikot luovuttavat. Se on elämän oma tapa erotella jyvät akanoista ja silloin toivot olevasi niiden selviytyjien joukossa, jotka porskuttavat ylös päin elämän virrassa.

Joten: jos sinusta nyt tuntuu, että tämä ala saattaisi olla sinun juttusi, joku muukin on kehunut taitelijan lahjojasi kuin äitisi syntymäpäiväkortista, kannattaa ottaa itseään niskasta kiinni ja pyrkiä alalle. Kukaan ei sinua tule hakemaan ovelta, sinun on löydettävä oma polkusi kohti omia unelmiasi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti