lauantai 14. toukokuuta 2011

Mr. Don Ed Hardy - is smelling good!

 
Herra Don Ed Hardy, kuuluisa tatuointitaitelija, luulisi tuoksuvan hyvälle. Siis erittäin hyvälle. Kuten kaikki tuntevat Ed Hardyn persoonallisen tyylin, värikkäät kuvat, voimme huomata, kuinka sen avulla hän voi myydä melkein mitä tahansa. Vuonna 2009 loppuun mentässä Ed Hardyn tuoksua, fragrance, oli myyty lähes $85 miljoonan arvosta. Ja tämä oli pelkästään deodorantin myynnistä. Kun selailet melkein mitä tahansa verkkokauppaa tai sivustoa, löydät varmasti jotakin, jota värittävät tämän menestyksekkään miehen ja hänen luomansa maailman värikkäät kuvat. Paidat, kengät, kellot ja korut, takit, hupparit, tikkarit, suihkuverhot ja niin edelleen. Lista on loputon ja jatkuvasti hän hakee uusia aluevaltauksia, johon laajentaa. Ja uskon, että mihin ikinä voidaan kuva kiinnittää, sieltä tulemme löytämään myös kyseisen herran taidetta. Jos ei nyt niin tulevaisuudessa.
Herra Ed Hardy avasi San Franciscoon ensimmäisen tatuointiliikkeen. Pienellä ja hiljaiselle kadulle, joka nykyään tunnetaan ympäri maailmaa ja joka on jokaisen tatuointiharrastajan haaveiden mekka. Paikka, jossa haluat sinäkin kuvansa ottaa, vaikket sitä vielä tiedä. Vuonna 2009 liikevaihdon uskottiin kasvavan lähemmäs $700 miljoonaa euroa. Asiaa edes auttoi tatuointien yleistyvän ihmisten keskuudessa, toisaalta tämäkin osaksi Ed Hardyn.
Silti, menestynyt taiteilija ja liikemies, kohtaa hänkin joka päivä haasteita ja käy taistelua todellisuutta vastaan. Ja kyllä, tarkoitan piratismia, joka tuntuu olevan suuri huolenaihe. Varsinkin kun suurin osa taiteesta siirtyy sähköiseen muotoon, verkkokaupat, flashit, kuvat ja verkkosivut. Koko ajan verkkoon imestyy uusia, Ed Hardyn nimellä toimivia kotisivuja, jotka saattavat näyttää tavallisen kuluttajan silmissä aidoilta, mutta siitäkin huolimatta ovat pelkkä pirtismin kehto. Edellisten sivujen kadotessa syntyy saman verran uusia, ehkä jopa kaksinkertainen määrä. Taistelu on siis jatkuvaa, eikä siihen ole lääkettä. Puhumattakaan rahallisesta tappiosta, jota tämä tuotemerkki kärsii pelkän piratismin ansiosta.

-- peittää varovasti "aitoa" thaimaalaista Ed Hardyn paitaa.. köh.. köh.. 

Synty..

Kotikaupungissaan, noin 50 kilometriä Los Angelesista, (Newport Beach community of Corona del Mar) tämä herra rakastui tatuointeihin. Tämä oli aikaa, kun tatuoinnit ja niiden tekeminen oli kaikkea muuta kuin valtavirtaa. 1960 -luvulla esimerkiksi isoissa kaupungeissa saattoi olla vain yksi tatuointimesta, joka toimi kaiken lisäksi epävirallisesti. Samoin tatuointeja "vihattiin" ja tatuointiartistit olivat yhteiskunnan alimpia persoonia. Tästä syystä tatuoinnit olivat salaisuus, joka pidettiin vain omana tietona.

“In those days, everything was very secret,” Mr. Hardy said. “It was a cash business, and tattooers were classed as the lowest form of humanity, so you kept to yourself.”

Tuohon aikaan tatuoiteja ei suunniteltu juurikaan asiakkaan toivomuksen mukaan vaan kuvat valittiin valmiista kansiosta tai paperista. Yleensä ne olit ankkureita, joihin ikuistettiin esimerkisi "mom, äiti" tai vastaavaa teksti. Ed Hardy ja muutama muu alalla oleva huomasi, että jonkin asian oli muututtava. Hetken suunnittelun ja pohdinnan jälkeen tämä pieni ryhmä alkoi valmistaa tatuointeja toiveiden mukaan ja unohtivat valmiit kaavat, joihin ala tuntui olevan jämähtänyt. He näkivät mahdollisuuden johon oli tartuttava. Vuosien jälkeen Herra Hardy tunnettiin yksinkertaisesti uskomattomista, persoonallisista ja uniikeista kuvista, joista hiljalleen alettiin puhua myös suuren yleisön keskuudessa.

“I just wanted to develop it as a challenging medium,” Mr. Hardy said. “It was just stupid that everything had to have black outlines.”

Noin seitsemän vuotta sitten Christian Audigier näki mahdollisuuden ja tahtoi luoja Ed Hardyn kuvista vaatemalliston. Loppu onkin kaikille varmasti tuttua. Vaatemallisto löi läpi ja nykyään niitä voit nähdä niin tavallisen tallaajan päällä kuin suuren julkkiksenkin pukemana.
Ed Hardy lähti pohjalta, vailla tietoa tulevasta ja päätti ottaa riskin. Joka tosiaan kannatti! Laitan muutamia kuvia alle, mutta jokainen tervejärkinen ymmärtää, että kuvien lisääminen jokaisesta tuotteesta olisi loputon suo! Siis googlatkaa jos tahdotte uppotua värikkääseen valtamereen!

perjantai 13. toukokuuta 2011

Ottaisitko?

Jos Suomi voittaisi Mestaruuden jääkiekossa toisen kerran voisitko harkita Suomi -leijonan tatuoimista mestaruuden kunniaksi? Vai onko tatuoinnit väärä paikka kunnioittaa tälläistä menestystä? Moni pitää tatuointeja henkilökohtaisina, itselleen tärkeinä asioina. Toisaalta jollekin urheilu on melkein kuin elämäntapa, joka merkitsee henkilölle enenmmän kuin paljon.