Tatuointi ja muoti.
Voimmeko puhua samassa lauseessa?
Jos puhumme, halveksummeko tatuointeja?
Tai muotia?
Lipstick, huulipunaa huulille ja meikkiä silmille (en käytä meikkejä, joten pahoittelen mahdollisia tuote / tarkoitus -virheitä). Ilta on laskeutunut kaupungin kehtoon ja korkokenkien kopina kantautuu kuuman iltakadun pinnalta. Kostea kuuma ilma, musiikin kaiku kaukaisuudesta. Ja naiset. Kauniit ja niin seksikkäät, upeine vaatteineen ja meikkeineen jonottavat suositun clubin punaisella matolla poltellen tupakkaa naisellisen sivistyneesti. Ja naurahtavat. Meikit ovat olleet jo kauan keskuudessa. Ne tulivat ja jäivät eikä niistä enää voi luopua Ne ovat kuin puhe- ja kirjoitustaito, kerran kun oppii on sitä vaikea unohtaa. Muoti käsitteenä on vaihtuvaa, seuraa trendejä, ei sido meitä ihmisiä mihinkään yhteen. Me voimme joko seurata niitä tai jättää trendit taaksemme ja kulkea omia polkuja. Mitä siis tarkoitan, kun sanon muodin ja tatuointien käsipäivää. Ja miksi mainitsin huulipunan? Ensiksi on huomioitava erona se, että (suurimmaksi osaksi) muoti vaihtuu kausittain. Se elää sykleissä, se on jotakin jonka voit jättää kauppaan tai vaatekomeroon. Sitä voi muuttaa ja sen kanssa voi elää samaan tahtiin. Tatuoinnit on pysyvä muoto, joka (vaikka sielläkin trendejä on) omistaa vahvat juuret historiassa ja loppujen lopuksi tatuinnin tarkoitus on sama (pitäisi olla) kuin entisaikojen jokien uomissa - viidakon banaaninlehtimajassa hakattu.. Mutta nyt kun muoti on löytänyt tatuointikulttuurin ja nähnyt sen pontentiaalin, alkaa muodin ja tatuointien raja hämärtyä. Voimmeko enää erotella niitä, vai onko tatuoinnit muotia? Vaikka omasta mielestäni nämä kaksi erotetaan vielä oikein hyvin, löytyy alussa mainittu huulipuna tatuointikulttuurista. Ei ehkä samanlaisena tai muotoisena, mutta tarkoitus on sama. Olemme kehittäneet kestopigmentoinnin (vai mikä se oli) jolla saadaan periaatteessa ikuinen meikki, jota voidaan parantaa näillä perusvälineillä. Samoin yhä kasvavana muotihirviönä olemme löytäneet tilapäiset (tietyn aikaa kestävät) tatuoinnit. Okei, purkkatatuoinnit ovat muotia ja ne on In, nyt ja ikuisesti, mutta eikö tatuoinnin pitäisi olla ikuinen? Eikö tatuointien ottamisella kuuluisi olla syy, vaikka se olisikin ihon koristaminen vain kauniilla kuvilla ilman syvempää merkitystä, silti kuvista löytyy ottajalle syvempi merkitys kuin käden sovittaminen vaatteisiin, ei toisin päin.
Ja kun puhumme tilapäisitä tatuoinneista väkisinkin alkaa katukuvan laadunvalvonta pettämään, kun jonnet aloittavat kuvien tekemisen hakaneuloilla ja musteella. Eihän tilapäisen kuvan tarvitse olla täydellinen ,ei missään nimessä, kun se muutaman vuoden päästä on kadonnut. Ja onhan se Cool jos jonnen olkapäähän naputtelee pinkin Hello Kittyn. Eikö..?
No, mielipiteet jokaisella, itse kunnioitan tatuointien historiaa, niiden syntyä ja sitä mitä ne ennen vanhaa ottajalleen merkinnyt.Sen tiedän, että silloin muotia ei tunnettu, ainakaan savimajan sisutuksessa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti