Time goes - life stays as same as always..

Oh hoh.. Ompas taas kellon viisareiden kuluminen minut herättänyt palaamaan blogini ääreen. Rasvataan siis rattaat, vedetään punnukset ja viritetään vieterit, jotta saamme taas katsella ja ihastella, tietenkin myös haaveilla, hienoista tatuoinneista.

Koska aikaa on kulunut liian paljon (ja nopeasti), mikä olisikaan sopivampi kuvakavalkadi kuin  kellot ja aika! Oikeastaan tunnustan rakastavani vanhoja vintage/antique taskukelloja. Ja sitä, mitä ne edustavat tatuoinneissa. Tai jos nussimme pilkkua tarkoitan tietysti aikaa. Määritettä, jota emme voi piirtää tai kuvittaa. Jota emme näe emmekä tunne. Jota emme voi ostaa tai omistaa. Jotakin, mikä joka tapauksessa kulkee eteen päin välittämättä oikeastaan yhtään mistään!

Rakastaa tai älkää - olkaapa hyvä mussukat!